Julkaistu 30.6.2025

Valtava potentiaali jää käyttämättä, jos maahanmuuttajat, seksuaalivähemmistöt ja muut vähemmistöryhmät jäävät – tai heidät jätetään –työelämän ulkopuolelle tai sen marginaaliin. Meillä vanhenevassa Suomessa tähän ei ole varaa.

#SuomiAreena'ssa Puuvillan lavalla keskusteltiin, millainen on tulevaisuuden työyhteisö, jossa jokainen voi kukoistaa. Paneelissa keskustelivat Foibekartano toimitusjohtaja Ulla Broms, Täsmä Työterveys Oy:n erikoislääkäri, toimitusjohtaja Esa Halmesmäki, psykoterapeutti ja kliininen seksologi Tarja Santalahti ja Startup Refugees toimitusjohtaja Aicha Manai. Paneelin juonsi tietokirjailija Anu Kuistiala.

Ulla Broms nosti keskustelussa esiin, että moninaisen työyhteisön johtaminen edellyttää asennetta, sitkeyttä ja rohkeutta – kuten ylipäätään johtaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käyttäydytään hyvin, tervehditään kaikkia ja ollaan kiinnostuneita yhteiskunnasta. Keskustellaan ja tartutaan vaikeisiinkin asioihin reippaasti, eikä vältetä liikaa konflikteja.

”Pakolaisten ja maahanmuuttajataustaisten ihmisten palkkaaminen ei ole vaikeaa, mutta me olemme vain tehneet siitä sellaista”, huomautti Aicha Manai. Kielitaidon puute ei ole oikea ongelma, sillä käytössä on käännöstyökaluja. Kokouksissa voidaan puhua selkosuomea. ”Suomalaisetkaan eivät puhu täydellistä suomea”, hän huomautti. Todellinen ongelma hänen mukaansa on se, että Suomessa on edelleen rasismia ja syrjintää, ja osalle ihmisistä on vaikea hyväksyä, että suomalaisuus on muuttumassa.

”Sellaiset työpaikat, joissa monikulttuurisuus on huomioitu, ovat arvostettuja ja haluttuja. Moninaisuus ei ole trendi vaan asenne ja strategia”, sanoi Tarja Santalahti.

Monimuotoinen työkulttuuri vahvistaa kilpailukykyä, muistutti Ulla Broms. Kun yrityksessä on mahdollisimman erilaisia näkemyksiä asioihin, virheitä syntyy vähemmän, rahaa säästyy ja tuotteiden ja palvelujen kehittäminen paranee.

Panelistit olivat yhtä mieltä Esa Halmesmäen kanssa siitä, että muualta tulleiden palkkaamista pitäisi helpottaa, byrokratiaa keventää ja kielitaitovaatimuksia höllentää. Aicha Manai lisäsi, että jatkossa ei tarvita termiä työperäinen maahanmuutto vaan kaikki maahanmuutto tulisi nähdä työhön johtavana. ”Jokaisella on potentiaali ja osaaminen olla osa työelämää”, hän sanoi.