Miten eläimet ja luonto vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin

Foibe Akatemian tämän syksyn ensimmäisen luennon Foibekartanolla piti erikoistutkija, valtiotieteen tohtori Lotta Hautamäki Kuntoutussäätiöltä. Aiheena oli käytännönläheiset tutkimukset, jotka käsittelevät erilaisia kuntoutusmuotoja eläinten avulla fysioterapiasta puheterapiaan, sekä eläimistä ja luonnosta osana ihmisten hyvinvointia. Paikalle oli saapunut suuri joukko etupäässä senioreita kuuntelemaan luentoa ja neljä koiraa tukijoukkoineen.

Ritva Kauramäki ja Lotta Hautamäki

Viime vuoden ja tämän vuoden aikana on Kelan toimeksiannosta ollut I tutkimusprojekti, jossa käsitellään eläinavusteista terapiakenttää kokonaisuutena. Hevonen on kuulunut Kela-korvattaviin terapioihin jo aiemminkin, mutta nyt on tutkimuksiin otettu myös muut vastaavaa työtä tekevät eläimet. II tutkimusprojektissa tutustutaan eläinavusteiseen hoivaan, terapiaan, ystävyyteen ja kumppanuuteen, liikuntaan ja ulkoiluun.

Eläimet voivat olla monissa ammateissa avuksi ja hyödyksi. Esimerkkinä voi olla, että hoivakotiin otetaan lemmikkejä ilahduttamaan asukkaita ja osallistumaan myös eläinten hoitoon ja esimerkiksi ulkoiluun eläinten kanssa. Sairaalaan voidaan viedä eläinvieraita potilaiden iloksi. Kouluissa eläinten avulla on helpompi opettaa monia selviämisen kannalta olennaisia taitoja. Esim. koirat voivat rauhoittaa lasta, jotta hän pystyisi keskittymään. Kirjastoissa käytössä voi olla eläimiä, jotta lapset oppisivat lukutaitoon liittyviä monia ilmaisumuotoja positiivisella ja iloisella mentaliteetilla. On huomattu, että ujot lapset uskaltavat lukea koiralle ääneen.

Vihreä hoiva eli Green Care

Tavallisesti kohtaamme ihmisten kanssa yhteistyössä koiria ja kissoja ja maatiloilla maatilan eläimiä, kuten lampaita, aaseja, alpakoita, kanoja, possuja jne. Vain mielikuvitus on rajana kuinka ihminen ja eläin voivat ystävystyä ja tehdä hyödyllistä yhteistyötä. Sitä on tehty myös marsujen, delfiinien, hyönteisten ja akvaariokalojen kanssa.

Nykyään puhutaan luonnon ja eläinten yhteisvaikutuksesta eli vihreästä hoivasta, joka on englannin kielestä tutumpi versio eli Green Care. Green Care tarkoittaa toimintaa, jossa luontoa ja eläimiä käytetään tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Green Care -toiminta perustuu erilaisiin luontolähtöisiin menetelmiin, joita käytetään erilaisissa ympäristöissä, kuten metsässä, puutarhassa tai maatilalla, mutta myös kaupungeissa tai sisätiloissa. Green Care -toiminnan hyvinvointivaikutukset syntyvät yhdessä ihmisten, eläinten ja luonnon elvyttävyyden, toiminnallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta. Green Care -toimintaa harjoitetaan tavoitteellisesti, ammatillisesti ja vastuullisesti. Green Care -toiminnan ympärille voidaan rakentaa erilaisia sosiaali-, terveys- ja kasvatuspalveluja, jotka tarjoavat toimeentulomahdollisuuksia yrityksille.

Eräs onnistunut Green Care-sovellus on maatilamainen vankilapalvelu, jossa ihminen työskentelyn avulla oppii ymmärtämään yhteiskunnan pelisääntöjä. Sosiaalista kuntoutusta tarvitsevat myös syrjäytyneet ja maahanmuuttajat.

Foibekartanon yhteisökasvimaa kukoisti ja kasvoi

Metsäterapia ja luonto

Nämä terapiamuodot ovat luennoitsijan mukaan peräisin Japanista, mutta metsäterapia on suomalaisillekin tuttu juttu. Nyt se tulee Kelan tutkimusten kautta. Hyvä näin. Metsäluonto rauhoittaa ja parantaa. Kansallispuistoihin on rakennettu esteettömiä luontopolkuja. Niille, jotka eivät terveydellisten rajoitusten vuoksi voi mennä metsiin, Mielenterveysseura on toteuttanut hyvän mielen metsäkävelyvideoita, joita katsomalla voi eläytyä metsässä liikkumiseen.

Luonnossa oleskelu on kaupunkilaisille suorastaan välttämätöntä terveyshoitoa. On nimittäin huomattu, että urbanisoitunut ihminen menettää luonnollista ja hyvää bakteerikantaa liiallisen hygieenisyyden ja synteettisyyden vuoksi. Maassa on hyviä bakteereja ja maan kanssa tulee olla hyvissä väleissä. Liiallinen hygieenisyys ei olekaan hyväksi. Olisi hyvä, jos jokainen pääsisi omalla tavalla ”möyrimään” luontoon. Ehkä siksi ihmisillä on kaupungeissa kaksijalkaisia ystäviä.

Tilaisuudessa katsoimme myös videon koiraterapiasta ihmisen parannustyössä. Viimeisenä ohjelmanumerona oli suloinen Dog-Walk punaisella matolla.

Dog-Walk

Ensimmäisenä Dog-Walkilla käveli villakoira Nella. Toisena oli vuorossa Muska-koira Viipurista, jonka on sanottu syntyneen 2012. Muska on puhtaasti monirotuinen. Muskan harrastus on nukkuminen, ruokailuun Muska käyttää 5 minuuttia ja ainoastaan maksamakkara maistuu niin hyvin, että sinne voi piilottaa pillerit. Muska saa ihmisen mielen hyväksi.

Kolmantena Dog-Walkilla tepastelee 15,5- vuotias Jackrusselterrieri Minni, joka tuli yökylään 13 vuotta sitten ja on vielä samalla reissulla. Neljäntenä on pikkuruinen yhdeksän viikon ikäinen Parsonrusselterrieri Maisa. Maisa heräsi juuri ja vilkuilee ainoastaan muita koiria.

Minni Dog-Walkilla

Eläimet voivat olla uskonnollisina tai myyttisinä parantajina ja voimaeläimenä.
Ihmiskehossa kuulemma koiran silittäminen nostaa rakkaushormonin
eli oksitosiinin tasoa. Tämän Dog-Walkin nähtyäni uskon oksitosiinitason
nousuun ja voimaeläimiin. Tilaisuuden luennoitsija sanoi myös sen totuuden, että miksi eläin on niin hyvä yhteistyössä ihmisen kanssa. Eläin ei tuomitse, vaan auttaa hienovaraisesti.

Nella, Emilia ja Tuovi

Kiitos Foibekartanolle luennon järjestämisestä ja luennoitsijalle
erinomaisesta esityksestä! Seuraava FoibeAkatemian
luento on 17.10 kello 14–16. Aihe on: Asolan kylä Rekolan takametsissä,
luennoitsijana Reijo Pekanpalo, FM, biologi.

(Lähde Koivukylän Lähisanomat 5/2018)